15.5.2011

Koolauksia ja räystäskourut

Olen ollut erittäin kiireinen omien työprojektieni kanssa. Nykyinen projektini kestää jopa vuodenvaihteeseen saakka, mutta jostain olisi löydettävä aikaa myös rakentamiseen. Yhtenä vaihtoehtona olemme pohtineet myös apuvoimien palkkaamista; tähän saakka kun ollaan pärjätty enimmäkseen omin voimin. Muutaman työmiehen joukolla saataisiin kuukaudessakin paljon aikaan. Mutta on tässä taas hieman rakennettukin: Sain houkuteltua ystäväni jälleen muutamaksi päiväksi auttamaan ja neuvottelin itseni samaan aikaan vapaalle projektistani.

Olin tilannut Piikkiön Rauta ja LVI:stä tontille puutavaraa jo viime viikon loppupuolella. Olen keskittänyt tavarahankintojamme viime aikoina kyseiseen yritykseen, koska heillä on kilpailukykyiset hinnat ja toimitus on kuulunut pakettiin. Ilmeisesti tonttimme on heidän ajoreittiensä varrella (selittää kuljetuksen hinnoittelun), mutta palvelu on joka tapauksessa toiminut erinomaisesti. Isoissa rautakaupoissa on paljon myyjiä, mutta kenelläkään ei ole välttämättä aikaa palvella. Piikkiön Rauta ja LVI:n Arto Elolla on aina aikaa vaihtaa muutama sananen ja kuunnella tarpeitamme. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois-Suomesta. Lapsuuteni ja nuoruuteni aikana rautakaupassa tunnettiin myyjät ja asiakkaat nimeltä, kuulumiset vaihdettiin ja kauppoja tehtiin siinä sivussa. Piikkiön Rauta ja LVI:stä tulee hyvällä tavalla kotiseutu mieleen.


Aloittelimme tiistaiaamuna itäpuolen julkisivukoolausten parissa. Alussa meni melko paljon aikaa jo siihen, kun etsin viime syksyn jäljiltä jääneitä työkaluja. Vähitellen työskentely kuitenkin lähti käyntiin ja aurinkokin paistoi lämpimästi. Iltapäivän puolella tontillamme kävi myös vastaava mestarimme, Pekka Rönnemaa. Katselimme tilukset läpi ja tutkimme mm. lattiavalujen tilanteen. Pekan mielestä valu oli onnistunut loppujen lopuksi aivan hyvin. Alakerran lattiassa on jonkin verran hiushalkeamia, mutta ne kuuluvat tavallaan asiaan. Yläkerran valussa ei toistaiseksi ole vielä yhtään halkeamaa, mutta siellä onkin hieman selkeämmät lattiapinnat ja karkeampaa kiveä betonin joukossa.

Seuraavana päivänä jatkoimme koolausten parissa. Ilma oli edelleen aurinkoinen ja varjossa olisi ollut mukavampi työskennellä. Koolaukset valmistuivat vähitellen, mutta kuitenkin hitaammin kuin olimme ajatelleet. Tuumailimme työskennellessämme, että tavoitteellisuus on tietysti hyvä asia, mutta yleensä täytyy vain tehdä sen verran mitä ehtii ja pystyy. Edistystä kuitenkin tapahtui, mikä oli pääasia.


Katselimme työskentelyn ohessa tontin pohjoiskulman peltoaluetta, jonne upotimme viime syksynä maalämpöpumpun keruupiirin. Kaivetut urat näkyivät selvästi painuneina pellon pinnassa, mutta tilanne korjaantuu, kun pihalle ajetaan lisää maata ja nurmikoksi suunnitellut alueet jyrsitään. Päätimme saman tien kokeilla, toimiiko tontillemme vedetty viemärilinja vielä talven jälkeen. Avasimme ensimmäisen tarkistuskaivon ja siirryimme seuraavalle. Yllätys oli suuri, kun huomasimme veden nousseen tarkistuskaivon putkeen. Avasimme myös liittymäkaivon kannen ja totesimme veden nousseen siellä vielä korkeammalle. Seuraavaksi siirryimme linjaa alaspäin naapurin pellon toiselle puolelle; siellä vesi oli jo lähellä kaivon pintaa. Linjassa oli siis tukos. Soitin kaupungin tekniselle osastolle ja ilmoitin asiasta. Sieltä luvattiin lähettää miehet tutkimaan asiaa.


Olimme siirtyneet jo keskiviikkopäivän päätteeksi länsipuolelle taloa, josta jatkoimme torstaiaamuna. Sääennusteen mukaan päivän olisi pitänyt olla pilvinen, mutta puolen päivän aikaan aurinko alkoi taas paistaa täydeltä terältä. Tellingeillä oli jälleen tuskaisen kuuma ja hiki virtasi.

Iltapäivän puolella kaupungin miehet tulivat toteamaan tilanteen. Myöhemmin saman päivän aikana tulisi huuhteluauto, jolla viemärilinja avattaisiin. Oli puhetta myös viemärin kuvaamisesta, mahdollisten pahempien tukosten toteamiseksi. Kun huuhteluauto vihdoin saapui, tukos oli nopeasti avattu. Laskimme parikymmentä litraa vettä omaan viemäriimme, huuhdellaksemme tukoksen viemäriimme nostamat sotkut pois ja testataksemme linjan toimivuutta. Kaikki toimi moitteetta, joten viemäri tuli tehtyä syksyllä hyvin. Nyt ei tarvitse pelätä suurempia ongelmia seuraavienkaan talvien osalta.

Olin soitellut alkuviikosta Kourukeskus Paappaselle ja tiedustellut, josko olisimme saaneet räystäskourut tämän viikon aikana. Kiirettä tuntui pitävän jonkin peltikaton parissa, mutta koska hoitaisimme asennuksen itse, saimme sovittua että kouruauto tulisi käymään tontillamme joko tiistaina tai torstaina. Torstaina aamupäivällä puhelin soi; Kourukeskuksen kaverit olivat tulossa rullaamaan määrämittaiset kourut. Itse operaatio oli nopea: Ensin otettiin mitat, taiteltiin kourukiinnikkeet sopivaan kulmaan, prässättiin sopivan mittaiset kourut rullatavarasta ja nostettiin ne maahan puiden päälle odottelemaan asentamista.

Torstain ja perjantain välisenä yönä ennustettu sade vihdoin saapui. Turussa satoi, mutta tontille ajaessamme taivas selkiytyi. Tontillakin oli kuitenkin satanut, joten oli hyvä, että olimme peitelleet puutavaran edellisenä iltana pressun alle. Päätimme asentaa kourut saman tien, mutta huomasimme ettei paikalla ollut riittävän pitkää köyttä, jotta olisimme saaneet nostettua kourut katolle. Jouduin lähtemään kauppaan hakemaan köyttä ja toivoin, ettei sade yltyisi sillä välin.

Kaikki meni loppujen lopuksi hyvin; saimme nostettua kourut katolle ja asennettua ne paikoilleen. Kiinnikkeitä oli pari kappaletta liian vähän, mutta ne voidaan lisätä vaikka syöksytorvien asentamisen yhteydessä. Tässä vaiheessa lähtöaukkojen alle laitettiin pienet "ulosheittoluiskat", jotka heittävät kouruista laskevan veden rakennuksesta poispäin. Kun kourut olivat paikoillaan, saimme hieman sadettakin ja saatoimme todeta kourujen toimivan erinomaisesti. Räystään alla oli mukava työskennellä, vaikka vettä tuli välillä enemmänkin.



Perjantain aikana saimme myös länsipuolen koolaukset suurin piirtein valmiiksi ja lähdimme tyytyväisinä saunomaan. Koolausten alle tulevat ikkunoiden asennuskehykset jäivät myöhemmin tehtäväksi, mutta yritän selviytyä niistä tulevien viikonloppujen aikana. Koolauksien kiinnitystä seinään täytyy vahvistaa lisäämällä kulmarautoja, mutta eristeiden asentaminen alkaa kuitenkin olla lähellä. Laitan eristetilauksen varmaankin tänään liikkeelle ja toivon, että toimitusaika ei ole kovin pitkä. Samalla täytyy kai tilata myös tuulensuojalevyt. Pientä päänvaivaa aiheuttaa se, olisiko eristeet syytä tilata samalla kertaa myös varastorakennukseen.





Valtavasti on tekemistä vielä jäljellä, mutta jonkinlaista edistymistä kuitenkin tapahtuu. Juhannuksen jälkeinen kuukausi tulee varmaankin vietettyä rakennustyömaalla kokonaisuudessaan, koska kesälomani sijoittuu näillä näkymin kyseiselle ajalle. Silloin pitäisi saada paljon aikaan, ja ehkä saan asioita edistettyä jo ennen lomaakin. Voi olla haaveilua, mutta olisi hienoa viettää jo seuraavaa joulua uudessa kodissa. Tai ainakin sitä seuraavaa...

-j-