Saimme helatorstaiviikonloppuna vieraiksemme Ukin ja Mummun. Lasten leikittämisen ohella isäni tuli avukseni tontille, tekemään anturamuotteja. Osa muoteista olikin jo kasattu kaivonrenkaista, mutta osaa niistä piti korottaa vielä vanerilipalla, ja neljä lautarakenteista muottia oli vielä kokonaan tekemättä. Ilma oli todella kuuma ja nestettä kului työtä tehdessä. Muotit kuitenkin saatiin valmiiksi, jopa suurin piirtein oikeille paikoilleen.
Rakennesuunnittelijamme oli määritellyt muotteihin upotettavaksi SBKL-lappuja. (Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että kyseessä on valun pintaan painettavat metallilevyt, joiden alapinnassa on n. 6 cm korkeat "tassut" tartunnan varmistamiseksi. Vastaavia lappuja on vastaavilla kohdilla sokkelielementeissä ja nämä laput hitsataan yhteen erillisen metallilevyn avulla. Yhteen hitsaamisen tarkoitus on osaltaan pitää elementtejä paikoillaan ja varmistaa elementtien liikkumattomuus.) Kun apujoukot olivat jo lähteneet paluumatkalle, huomasin SBKL-lappuja sovitellessani, että parin lapun tassut ottaisivat matalimman muotin yläpäässä kiinni kallioon. Lautamuottien korkeus kyllä riittäisi vielä valukorkeuden pientä nostamista ajatellen, mutta kaivonrenkaiden vanerilippoja pitäisi nostaa. Tilannetta tarkasteltiin jälleen maanantaina vastaavan mestarimme ja vaaituskoneen avulla. Tiistaina olisi jo anturoiden valu, joten muotit piti saada kuntoon maanantai-illan aikana.
Pääsin illansuussa tontille ja irrottelin korotusvanerit paikoiltaan. Muutaman tunnin työn jälkeen vanerit olivat taas kiinni renkaissa, tällä kertaa hieman korkeammalla. Samana iltana asensin myös osan raudoituksista paikoilleen. Suurin osa jäi vielä seuraavalle päivälle, kun valo ja voimat kävivät liian vähiin.
Tiistaiaamuna mestarimme oli jälleen paikalla vaaituskoneensa kanssa. Tämänkertaisen arvonnan lopputulos oli, että muotit olivat oikeassa korossaan ja jokaiseen muottiin saatiin myös valukorko merkittyä. Mestarimme lähdettyä jatkoin raudoitusten asentamista. Valuauto oli tulossa klo 14, aikaa oli n. puoli tuntia/muotti. Noin kello 11 maissa huomasin juoksevani alati kiihtyvällä tahdilla ympäri työmaata ja kello 12 olo alkoi tuntua jo hieman epätoivoiselta. Klo 13 istahdin kannonnokkaan ja mietin, että nyt on vaihtoehtoina enää hanskojen heittäminen tiskiin tai kaksinverroin kovemman loppurutistuksen tekeminen. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja sain viimeiset raudat sidottua suurinpiirtein samaan aikaan, kun PS-Betonipumppauksen ensimmäinen auto ajoi pihaan. Samalla kun pumppua viriteltiin kuntoon, paikalle saapunut appiukkoni merkitsi vielä valukorkoja nauloilla ja minä proppasin muutaman korkomerkin betonirenkaisiin.
Koska muotteihin oli erittäin vaikea merkitä SBKL-lappujen tarkkoja paikkoja, tai nurkkapisteitä, kutsuin paikalle myös Kon-Insin mittaajat. Lappujen ja nurkkapistemerkkien asettelu kävi näppärästi. Samalla saatiin merkit myös valuihin tehtäville rei'ille, joihin upotettaisiin harjaterästangot sokkelielementtien saumojen kohdalle.
Valu saatiin tehtyä suunnitelmien mukaan ja muotit toimivat tällä kertaa täydellisesti. Perustukset ovat kuitenkin turhankin massiiviset ja prosessi on ollut vaikea; tämän osa-alueen budjetti tulee varmasti ylittymään. Mutta ainakin talomme on nyt perustettu kalliolle.
Kahden päivän kuluttua valusta Lehtovaara toimitti tontillemme ns. rompoolia, jolla täytettäisiin rakennuksen pohjaa. Kaivinkonekuski saapui paikalle vasta myöhemmin iltapäivällä, joten minun "vapaapäiväni" meni aamupäivän osalta hieman hukkaan. Maa-ainesta saatiin loppujen lopuksi nosteltua salaojien korkoon saakka. Asensin salaojat paikoilleen ja niiden päälle nosteltiin seulottua sepeliä. Samalla tein tarkastuskaivot 400 mm putkesta rei'ittämällä ja tulppaamalla putken ala- ja yläpään kannella. Tämän jälkeen kaivuri jäi täyttämään rompoolia määrittelemääni tavoitekorkoon saakka.
Seuraavina päivinä alkoi sateisempi jakso. Onneksi, sillä tällöin huomasimme, että rompoolin sisältämä hieno maa-aines tiivisti täytön niin, ettei se imenyt pintavesiä kovinkaan hyvin. Talomme itäsivun puolella, jossa kallio nousee pintaan ja täyttöä ei ole paljon, maa-aineksen pinta meni melkoiseksi velliksi. Soitin seuraavana päivänä Lehtovaaralle ja sain sovittua koneen paikalle muutaman päivän päähän, poistamaan maata kallion puolelta ja kuorimaan pintaa koko alueelta.
Ilmojen selkiydyttyä tein appeni kanssa raudoitukset, muotit ja valut rakennuksen pohjois- ja eteläseinien keskimmäisten anturoiden kylkeen "korotuspalojen" valamista varten. Rakennuksen keskilinjalla kantavan seinäelementin alla kulkevat sokkelipalkit tehdään taloa kiertäviä sokkelielementtejä 30 cm matalammiksi, jotta ilma pääsee kiertämään niiden ali lämpimässä alapohjassa. Samalla leikkasin kaivonrengasmuoteista palat pois, koska valun ja renkaiden väliin oli jäänyt jonkin verran korotuspalana käyttämääni vaneria. (Ja vaikka tämä huomautus tulee nyt kronologisesti väärässä järjestyksessä, ilmoitan poistaneeni kaikki loputkin valuihin jääneet vanerit ennen alapohjan eristämistä.)
Kun kaivuri oli kuorinut ylimääräisiä maita pois, asensin vielä yhden salaojalinjan. Sain paikalle myös sen verran sepeliä, että peittelin sillä uuden salaojan sekä suurimman osan rompoolitäytöstä. Seuraavana lauantaina, 29.5.2010, olisi jo sokkelielementtien asennus.
Tässä välissä tein vielä tarkistusmittauksia ja huomasin, että valuihin merkittyjen nurkkapisteiden ristimitta ei täsmää. Soittelin Kon-Insiin ja pyysin tarkistusmittauksen. Sain mittamiehen paikalle jo samana päivänä. Anturoihin piti merkitä sokkelielementtien nurkat, mutta jostain syystä anturoihin oli päätynyt kolmen ulkonurkan ja yhden sokkelinurkan merkki. Nyt merkit päivitettiin ja mitat pitivät paikkansa. Virhe oli inhimillinen, mutta tästäkin huomaa, kuinka jokainen asia kannattaa tarkistaa moneen kertaan, ja mielellään viimeiseksi itse.
Hannu Kaikkonen Vihdin Betonista saapui paikalle ajallaan lauantaiaamuna. Asensimme tarvittavat korokepalat elementtien alle vaaituskoneen kanssa ennen J. Simolan nosturin saapumista. Kun elementtikuljetus tuli vihdoin paikalle noin 40 minuuttia myöhässä, latasin edellisenä päivänä käytettynä ostamaani betonimyllyyn elementtien alle laitettavaa sementtilaastia ja käynnistin myllyn. Tässä vaiheessa koin pienen yllätyksen, kun mylly ei pyörinytkään lastattuna. Käpy meinasi niin sanotusti palaa, mutta painoin asian taka-alalle ja keskityin sekoittamiseen porakoneella. Sitten alkoi taas sataa, porakone meni oikosulkuun ja sekoittaminen jatkui lapion kanssa, elementtien asentamisen ohessa. Mutta asennus eteni kuitenkin suunnitelmien mukaan ja elementit saatiin (oikeille) paikoilleen. Elementtien sisältämä kovavilla kastui sateessa, mutta avoimen rakenteen ansiosta ilma pääsi kiertämään ja villat kuivuivat nopeasti seuraavien päivien auringonpaisteessa. (Ja nyt villat on suojattu sateelta.)
Seuraavan viikon aikana hitsasin jo suurimman osan SBKL-lapuista yhteen ja juotin elementtien pystysaumoihin sijoitettavat harjateräkset niille varattuihin reikiin. Saman viikon lopussa teimme appeni kanssa tukkolaudoituksen pystysaumoihin ja tiivistimme saumat uretaanilla. Sunnuntaina teimme saumavalut. Vaikka sementtiä oli vaikea saada kulkeutumaan jokaiseen koloon elementtejä yhdistävien vaijerilenkkien ja niitä sitovan harjaterästangon lomasta, valu onnistui hyvin.
Viikon 23 alussa kyselin tarjouksia alapohjan kevytsoratäytöstä. Tarjousten perusteella tulin siihen lopputulokseen, että hinta olisi liian korkea EPS-eristykseen verrattuna. Ryhdyin organisoimaan sokkelin sepelitäyttöä Lehtovaaran kanssa. Kiirettä tuntui pukkaavan, mutta sain kuitenkin tilattua sepeliä ja kaivinkoneen tontillemme.
Ennen sepelin toimitusta asensin sokkelin ympärille patolevyt. Saman päivän iltana tontillemme tuotiin ensin kaivuri ja myöhemmin sepeliä. Paikalle tuli ilmeisesti kesätyöntekijä, joka osasi käyttää konetta sen verran, että nosteli sepelit suurimmaksi osaksi sokkelin sisäpuolelle. Juuri sen enempää ei sitten tapahtunutkaan, vaan homma jäi kesken. Seuraava kuski kuulemma tulisi aamulla ja tekisi homman loppuun. Homma näytti (jälleen) hieman epätoivoiselta, koska parin päivän kuluttua olisi jo ontelolaattojen asennus.
Seuraavan päivän aamuna kaivinkonekuski soittikin jo ennen kahdeksaa. Oli kuulemma jo tasoittanut suurimman osan ja kyseli mitä tehdä seuraavaksi. Ohjeistin puhelimitse ja hyppäsin autoon mennäkseni itse paikalle. Kaivinkone teki tilaa talon päätyyn, mikä oli hyvä asia, mutta sokkelia oli täytetty liikaa. Samalla oli meinannut mennä tilaukseen vielä yksi kasettikuorma sepeliä. Peruin tilauksen ja pyysin nostelemaan ylimääräiset sepelit patolevyjä vasten, sokkelin ulkopuolelle.
Jotenkin tuntuu, että etenkin maaurakoitsijoilla on nyt turhan kiire. Olihan tämä meidän "toimeksiantomme" jälleen kerran viime tingassa tilattu ja huonosti organisoitu, mutta toisaalta aiemmat etukäteen sovitut aikataulutkaan eivät ole oikein pitäneet ja töitä on hosuttu kiireessä. Tällä kertaa meiltä katkesi maadoituskaapelit kaivinkoneen kauhaan ja lapioitavaakin jäi melko paljon.
Vielä saman päivän iltana saimme appeni kanssa pohjan tasoitettua EPS-levyjen asentamista varten. Ja illan päätteeksi vaaitsimme myös tarvittavat korokelaput oikeille paikoilleen. Ilta oli taittunut jo melkein aamuyön puolelle appeni lähtiessä, mutta minä jäin vielä kiinnittämään korotuspaloja paikoilleen ja jatkamaan eristyksen asentamista. Nukuin muutaman tunnin työmaakopissamme ja jatkoin aamuviideltä hommia.
Ontelolaattojen asennus oli tilattu tälle torstaipäivälle klo 14, joten tekemistä riitti. Meillä oli suunnitelmana, että eristeiden päälle oltaisiin pumpattu pieni kuitubetonikerros, josta olisi siis muodostunut myös ryömintätilan alusta. Sen pidemmälle päätöksentekoprosessiin pureutumatta totean, että tähän suunnitelmaan tehtiin vielä viime tingassa muutos. Lehtovaaran kone oli yhä tontillamme, ja saimme paikalle myös sepeliä ja samaisen kesätyöntekijän nostelemaan sen eristeiden päälle. Saimme siis eristeet paikoilleen, sepelit päälle, sepelikerroksen tasoitettua ja kaiken muunkin säädön valmiiksi ennen Parman ontelolaattakuorman saapumista. Tällä kertaa aikaa taisi jäädä jopa sen verran, että ehdimme keittää kupit kahvia... Ontelolaattojen asennus onnistui loistavasti, kiitos J. Simolan ja Parman ammattitaitoisten kuskien ja talkooporukan.
Seuraavan viikon maanantaille sovittiin ontelolaattojen saumavalu. Tätä ennen piti tehdä saumojen raudoitus ja alapuolen tukkolaudoitus. Lauantaina oli huono ilma, joten päätin jättää tekemisen suurimmalta osin sunnuntaille. Sunnuntaina sainkin raudoituksen lähes valmiiksi aivan hyvissä ajoin; muutamia valusta nousevia "rasseja" pitäisi vielä käydä hakemassa seuraavana päivänä rautakaupasta, taivutella ne ja kiinnittää paikoilleen. Tukkolautojen kiinnittäminen alapohjassa ryömien olikin sitten vaivalloisempaa, kuin etukäteen arvioin. Laudoituksen laittamisessa meni puolille öin; lopullinen tiivistys jäi seuraavalle päivälle.
Rautojen hakemisen jälkeen tiivistin pahimmat aukot uretaanivaahdolla sekä taivuttelin ja kiinnitin sen jälkeen loput raudat. Vähän ennen pumppuauton saapumista kiinnittelin vielä muutamia putkenpätkiä varauksiksi pystysaumateräksien paikoilleen juottamista varten. Valuun varattu 2,5 m3 saumabetoni riitti täyttämään saumat, mutta yhtään ei jäänyt yli. Kaikki meni kuitenkin hyvin.
Tämän viikon olen keskittynyt lähinnä toimistotöihin ja odotellut tälle päivälle suunniteltua elementtiasennusta. Seuraava mahdollinen asennusajankohta on ensi tiistai, mutta tarkistamme maanantaina sekä sää-, kuljetus- että nosturitilanteen ja päätämme aikataulusta sen mukaisesti. Jos asennus ei onnistu viimeistään tiistaille, se tulee siirtymään juhannuksen jälkeiselle viikolle. Toivotaan kuitenkin, että seiniä saataisiin paikoilleen jo ennen juhannuksen viettoon lähtemistä. Juhannuksen jälkeinen elämä olisi hyvä aloittaa vaikkapa pystysaumojen valamisen merkeissä.
Sen verran on tapahtunut myös "rakennuspaikan ulkopuolella", että olen jo ostanut IV-koneen sekä maalämpöpumpun. Ne odottavat nyt asennusta LVI-Pisteen varastossa. Sovin myös eristetoimituksista alustavasti Vitalin kanssa. Julkisivulaudat otan Ihoden Höyläämö Oy:lta. Kattotuolien toimittajan päätän maanantaina; odotan vielä Ihoden Höyläämön tarjousta niiden osalta. Niin, ja sähköurakoitsijaksi valikoitui Turun Talosähkö Oy:n Mika Haapa-alho. LVI- ja IV-asentajan yritän valita ensi viikolla.
-j-
