Seuraavina päivinä pakkanen kuitenkin laski sen verran, että sain loputkin muotit tehtyä. Vettä piti taas pumpata ja jäätä hakata. (Ja välillä tuntui, että päätäkin on tullut hakattua seinään riittävästi näiden muottien tiimoilta.) Vaikka muotit olivat periaatteessa valmiit, tasoitusvalun tekeminen tuntui siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.
Kyselin tarjouksia betonitoimituksista ja satuin soittamaan myös PS-Betonipumppaukseen. PS:n betonihinnat eivät edusta alhaisinta tasoa, mutta yrityksen toiminta perustuu ennen kaikkea henkilökohtaiselle palvelulle jota isommista yrityksistä ei saa. Koska kaiken lisäksi PS-Betonipumppaus sijaitsee melko lähellä rakennuspaikkaamme, valitsimme lyhyen harkinnan jälkeen kyseisen yrityksen toimittajaksemme. Sovimme alustavasti PS:n Pertti Soisalon kanssa, että valu tehtäisiin 21. pvä, ennen joululomalle lähtöä. Mutta pakkasta oli liikaa, eikä suunnitelma toteutunut. Pertti kuitenkin lupasi hoitavansa valut poissa ollessamme, kunhan pakkanen vähän hellittäisi; tämä sopi meille paremmin kuin hyvin.
22. päivän aamuna oli 15 astetta pakkasta, mutta menin kuitenkin tontille hakkaamaan kertyneet jäät muoteista ja pumppaamaan vedet pois. Huomasin puuhaillessani, että ilma tuntui lämpenevän nopeasti. Vilkaisin Tuorlan sääaseman lukemat ja totesin pakkasen laskeneen parissa tunnissa viiteen asteeseen. Kävimme pikaisen "sisäisen palaverin" ja päätimme, että lomille lähtöä voitaisiin siirtää vuorokaudella. Soitin Pertille ja tiedustelin, josko he olisivat päässeet tontillemme lyhyellä varoitusajalla. Sattui niin onnekkaasti, että aamuisen pakkasen vuoksi kalustoa oli vapaana; jo tunnin kuluttua soitostani PS:n höyrytysauto saapui paikalle ja muotteja alettiin lämmittää sekä puhdistaa 170-asteisen höyryn avulla.
Höyrytyksestä ja sen aiheuttamasta jään sulamisesta kertyi jonkin verran vettä jota piti vielä pumpata pois. Vettä jäi senkin jälkeen kallion koloihin, mutta siitä ei ollut enää suurempaa haittaa.
Tunnin kuluttua höyrytyksen alkamisesta saapui PS:n pumppuauto ja betonia alettiin laskea yhä höyryäviin muotteihin. Keskustelimme Pertin kanssa aiemmin betonin valinnasta ja hän suositteli loppujen lopuksi -5 asteen pakkasbetonia. Se oli kalliimpaa, mutta toisaalta määrätkään eivät olleet vielä tässä vaiheessa isoja. Toinen vaihtoehto olisi ollut pumpata muotteihin lämmitettyä betonia, mutta halusimme kuitenkin pelata varman päälle. Ajatus valun epäonnistumisesta ei houkutellut.
Kun muotit oli täytetty ja yläpinnat tasoitettu, tuli kiire peitellä valut styroxilla ja pressuilla. Pakkanen tulisi nousemaan taas yön aikana ja oli tärkeää saada kovettumisprosessi käyntiin. Muottien peittelemisessä meni aikansa - ja ennen kuin huomasinkaan, pimeä oli jo laskeutunut.
Seuraavana päivänä lähdimme ajelemaan kohti Pohjois-Pohjanmaata ja mieltäni painoi huoli valujen onnistumisesta. Asiaa pohtiessani tein jo päätöksen: Jos valut epäonnistuvat, unohdan rakennusprojektimme, kunnes lumet sulavat ja tulee kevät. Näin jo sieluni silmin, kuinka piikkaisin epäonnistuineita valuja ja jatkaisin veden pumppaamista...
Joulupäivänä sain mukavan viestin; Pertti oli käynyt tontillamme ja raportoi valujen onnistuneen! Tämä tarkoittaa sitä, että voimme jatkaa anturamuottien tekemisellä. Ensin pitää tehdä tarkka mitoitus ja porata ankkuritapeille reiät tasoitevalujen läpi kallioon. Sitten hommaamme kaivonrenkaat parin kilometrin päästä M. Alanderilta ja nostelemme ne oikeille paikoilleen. Sen jälkeen korkojen merkkaaminen ja muottien yläpintojen tasaaminen, ja raudoitusten mitoittaminen... Tekemistä riittää.
Ihailin jälleen Pohjanmaan latoja. Kauniisti harmaantuneita rakennuksia löytyy vielä taajamienkin sisältä. Ehkä meidän talomme jatkaa jollain tapaa perinteitä, tai muodostaa eräänlaisen jatkumon kultturimaisemaan - omalla nykypäivään sidotulla tavallaan.
Tänä vuonna yritän parantaa työmaalta otettujen kuvien laatua; kännykkä on hoitanut kameran virkaa liian usein. Hyvää alkavaa vuotta!
-j-
